Jos et lukenut alkua, niin ensimmäiseen osaan pääset tästä!
Päivä 4
Aamulla heräilimme joskus kahdeksan aikaan ja rupesimme kokkailemaan aamupalaa. Yön nukuin hyvin, vaikka kammin yläpunkka oli hieman ahdas ja matala. Aamupalan jälkeen lähdimme katsomaan kammin läheisyydestä löytyvää Junkersin hylkyä. Samalla otimme kalastusvälineet mukaan ja matkalla hylylle pääsimme jo kalastelemaan.
Lentokoneen raato löytyikin helposti Pulmankijoen toiselta puolelta pienestä kosteikosta. Kyseessä on siis saksalainen Ju 52 -kuljetuskone, jonka venäläiset ampuivat alas 19.10.1944. Jäljellä oli vielä hämmästeltävää, vaikka paljon koneen osia on kadonnut hylyltä vuosien varrella. Aadolfin kammista löytyi myös vanha kuva, jossa hylky on paljon paremmassa kunnossa kuin nykypäivänä.
Aikamme hylkyä hämmästeltyämme päätimme lähteä Pulmankijokea pitkin takaisin Ylä-Pulmankijärvelle kalaan. Joen rantaa kulkiessa samalla kalastelimme ja yksi pieni tammukka nousi itselle ylös. Muillakin oli kala ollut kiinni, mutta tuloksena oli karkuutus. Kello alkoi olla jo tässä vaiheessa sen verran, että kävimme kammin luona syömässä hieman luonasta ennen kuin lähdimme pidemmälle kiertämään järveä.
Lounaan jälkeen kiersimme järveä länsipuolelta aivan eteläpäähän asti. Alkumatkasta oli syönnin kanssa vähän hiljaisempaa, mutta sitten alkoi kalaa tulla tasaiseen tahtiin. Harjusta nousi ylös ja muutama oli ihan hyvän kokoinen. Päivällisen kalat oli hankittu. Myös pari haukea nappasi kiinni ja isoin oli Sepon saama 4kg pötkylä. Paluumatkalla kammille syönti alkoi taas hieman hiipua. Rinteessä oleva koivikko oli kärsinyttä, lieneekö tunturimittari tehnyt tuhojaan myös täällä.
Päivälliseksi saimme taas harjusta sekä paistettua sipulia ja lisukkeeksi tein kanapastaa. Resepti välähti mieleen lennosta ja pasta syntyi Lämmin Kuppi kanakeitosta, nuudeleista, säilykekanafileestä ja voista. Lisäksi Seppo paistoi melle jälkiruuaksi lettuja. Päivällisen suuri yllätys oli kolme kylmää olutta, jotka Eetu kävi hakemassa läheisestä purosta, johon oli ne jemmannut edellisenä iltana. Hän oli kantanut ne mukanaan viimeisen illan "juhlajuomaksi". Samalla kun nautimme oluita kävelimme viereiselle harjanteelle katselemaan kuutamoa ja maisemaa Ylä-Pulmankijärvelle.
Kävimme vielä illemmalla Eetun kanssa järvellä kokeilemassa olisiko kala iltasyönnillä. Mietimme miten nopeasti aika on kulunut reissulla ja seuraavana päivänä olisi jo aika lähteä takaisin Sevettijärvelle. Kalaa ei tullut ja lähdimme kammiin nukkumaan.
Päivä 5
Nukuimme aamulla suhteellisen pitkään, varmaan jonnekkin yhdeksän tienoille. Olimme suunnitelleet päivän ohjelmaan ensimmäiseksi viereiselle putokselle vierailua ja kiipeämistä putouksen huipulle. Sen jälkeen oli tarkoitus kalastaa loppupäivä ennen kuin kyyti saapuisi hakemaan.
Putous oli hienon näkoinen ja maisemat mäen päältä, kohti Ylä-Pulmankijärveä, olivat upeat. Kävelimme jonkin aikaa rinteellä katselemassa maisemia miettien, että kohta joutuisi jo lähtemään pois. Laskeuduimme mäeltä takaisin kammille syömään ja hakemaan kalastusvälineet.
Lähdimme kiertämään järven länsireunaa, mutta emme menneet kovin pitkälle, koska ajattelimme käydä kalassa Pulmankijoen varressa. Seppo jäi tässä vaiheessa odottelemaan järven rantaan sovitulle noutopaikalle ja minä lähdin Eetun kanssa etenemään jokea alas päin. Ehdimme käydä reilun kilometrin päässä kun käännyimme aikataulun painaessa päälle. Saaliiksi tuli pari karkuutusta ja yksi tammukka myös ylös asti. Sen koko ei tosin ollut päätä huimaava. Palasimme järven rantaan Sepon luokse ja rupesimme vielä tekemään ruokaa, koska seuraava ruokailu olisi vasta yöpaikassa.
Hieman ennen seitsemää alkoi kuulua lupaava pörinä ja kohta yläpuoleltamme vilahti laskeutuva vesitaso. Aallokon mukana lentokone rantautui aivan meidän viereen. Lentäjä näytti osaavan kyllä hommansa. Pakkailimme tavarat ja nousimme itsekkin koneeseen. Oli mielenkiintoista päästä vesitason kyytiin, kun aikaisemmat lentokokemukset on ollut paljon isommalla koneella.
Maisemat olivat todella hienot yläilmoista käsin ja oli kiva katsoa paikkoja mistä olimme aikaisemmin kävelleet. Lento kesti noin 20 minuuttia, jonka jälkeen laskeuduimme Sevettijärvelle. Pääsimme aivan auton viereen, joka odotti muutaman kymmenen metrin päässä. Lento oli kohtuu hintainen kolmelle ihmiselle, vähän reilu 500 euroa yhteensä.
Pakkasimme tavarat autoon ja lähdimme ajamaan kohti majapaikkaa, joka sijaitsi muutaman kymmenen kilometrin päässä Inariin päin. Perillä meitä odotti reilun kokoinen rivitaloasunto ja ensimmäisenä laitoimme saunan päälle. Oli kiva päästä saunomaan ja pesulle viikon reissun jälkeen. Iltapalalla rupesimme jo miettimään mihin ensi kesänä voisi lähteä reissulle. Vaihtoehtoina oli ainakin Vätsäri ja Käsivarsi. Iltapalan jälkeen lähdimme nukkumaan, koska seuraavana päivänä olisi aikainen herätys ja pitkä kotimatka.
Follow my blog with Bloglovin
Päivä 5
Nukuimme aamulla suhteellisen pitkään, varmaan jonnekkin yhdeksän tienoille. Olimme suunnitelleet päivän ohjelmaan ensimmäiseksi viereiselle putokselle vierailua ja kiipeämistä putouksen huipulle. Sen jälkeen oli tarkoitus kalastaa loppupäivä ennen kuin kyyti saapuisi hakemaan.
Putous oli hienon näkoinen ja maisemat mäen päältä, kohti Ylä-Pulmankijärveä, olivat upeat. Kävelimme jonkin aikaa rinteellä katselemassa maisemia miettien, että kohta joutuisi jo lähtemään pois. Laskeuduimme mäeltä takaisin kammille syömään ja hakemaan kalastusvälineet.
Hieman ennen seitsemää alkoi kuulua lupaava pörinä ja kohta yläpuoleltamme vilahti laskeutuva vesitaso. Aallokon mukana lentokone rantautui aivan meidän viereen. Lentäjä näytti osaavan kyllä hommansa. Pakkailimme tavarat ja nousimme itsekkin koneeseen. Oli mielenkiintoista päästä vesitason kyytiin, kun aikaisemmat lentokokemukset on ollut paljon isommalla koneella.
